Kesäkuun alussa meillä alkoi Tampereen Pikkukoirien järjestämä jälkikurssi. Ekalla kerralla käytiin läpi teoriaa, katsottiin mallisuoritus vetäjän koiralla ja tampattiin kurssilaisille ruohoalueelle 1m x 1m neliö, johon heitettiin nameja. Kerttu oli heti mukana touhussa ja näytti tajuavan homman idean - ryynimakkarat katosivat alueelta tehokkaasti.

Kuvat: Tytti Käyhkö

Samaa ollaan tehty muutaman kerran myös kotiläksynä takametsässä.  Tästä olis tarkoitus edetä pienentämällä aluetta ja siitä sitten kolmion kautta pikkuhiljaa kujaksi.

En tiedä kuinka pahasti Kerttu menee sekaisin, kun aloitettiin verijäljellä (mikä tosin ei mennyt niin kuin elokuvissa), ja olen sille myös heitellyt/piilottanut nameja aktivointimielessä sisälle ja ulos. Nyt ainakin ajattelin lopettaa ton ulos namien viskaamisen ilman tallaus-sessiota.

Nenänkäyttö tuntuu kyllä olevan Kertulle luontaista ja olisi ihana löytää joku mielekäs "mieltä rauhoittava" harrastus, missä tarvitaan päätä. Väsynyt koira on tosi jees