Nää alakerran tapetit on siis niin out, tää kaipais nyt jotai koukurakuosii ilmettä piristämään...!
 

 
 Juu, Kerttu päätti viihdyttää itseään työpäivän aikana syömällä seinää ja tapettia. Mies oli ihan hiilenä mutta eihän toi nyt oo edes paha! eihän? Mä yritin löytää asioista valoisat puolet kuten no eiks toi tapetti nyt ollu muutenki jo aika kulahtanu ja eihän sitä edes huomaa ku kaukaa kattoo ja sitäpaitsi voihan näitä paloja vähän viäl teippailla takas ja.....:) Ehkä pitää ostaa lisää chewstoppaa ja sumuttaa seinät täyteen.
 
Kertussa on nyt viimeisen viikon aikana korostunut 1 ihan älyttömän rasittava piirre mihin mulla sit taas tahtoo mennä hermo - hihnalla pelaaminen. Se hyppii ja jahtaa sitä hihnaa, repii, rykii ja ärisee! Kieltäminen ei auta, syliin otto auttaa just sen aikaa että on sylissä, huomiotta oleminen ei auta, "jätä" auttaa sen aikaa että on ottanu multa namin ja jatkaa taas. Ei se tätä siis koko lenkkiä tee, mutta yleensä siinä loppuvaiheessa sille iskee tää vaihde, tai vaihtoehtoisesti alkulenkistä, tai keski:) Ilmeisesti pitäis alkaa tehdä lenkkejä vaan ilman hihnaa!
 
Noniih laitetaan sitte jotakin mukavaakin Kerttusesta ettei mee ihan haukkumiseks koko postaus. Kerttu on kuitenkin ihan maailman ihanin ja rakkain ja sillä on paljon hassuja tapoja kuten:
 
-joka aamu kun föönaan tukkaa se tulee vessaan mun jalkoihin hengailemaan
-meillä on pihalla sellanen siili johon pyyhitään jalat ja kerttu on ihan innoissaan aina myös putsaamassa tassujaan tähän ja pitää samalla villiä kiljumista
-haukottelu on ääääänekästä
-suupielet pitää pyyhkiä aina ruokailun jälkeen olkkarin karvamattoon
-lempipaikka on siellä kaikista korkeimmalla, kämpässä tarkottaa fatboyn nojan päällistä (sohvalle kun on kiellettyä tulla niin tässä saa olla melkein yhtä korkeella)
-tykkää käyttää tyynyä. Tulee välillä viekkuun nukkumaan niin, että meillä on päät vierekkäin samalla tyynyllä tai sitte se painaa päänsä mun kaulan päälle <3