Sunnuntaina vietettiin oikeen ulkoilupäivää. Aamupäivä sienimettällä ja illalla käytiin soutelemassa.

Kerttu on niin elementissään kun pääsee päästeleen metässä. Välillä oikee hirvittää, kun se mielellään kiipeis kaikkien kivien ja kallioiden päälle ja sit vielä tunkis ittensä kaikkii pieniin koloihin ja kaatuneet puunrungot mieluiten ohitetaan ylittämällä, ei se alitus oo tarpeeks haastavaa. Toi mettä on kyl tosi pehmeetä, että antaa varmaan aika hyvin periksi pienet hyppelyt..

Lipokieli mättäällä


Saalis

Käytiin kattomassa mitä Kerttu meinaa veneessä olosta. Ei se tainnu ymmärtää, että siinä alla on vettä.. Tai ainakin se olis suin päin ollu hyppäämässä yli laidan.

Sitte Kerttu teki ekan ruokavarkautensa. Tapani oli huolimattomasti jättänyt valkosipulituorejuuston sohvapöydälle, ja kohta Kerttu saikin napattua klöntin parempiin suihin. Onneks olin kärppänä ja sain suurimman osan kaivettua suusta, mut oli meillä loppuillan valkosipulin lemunen koira...!