Kertun eka hammas irtosi lauantaina 6.11. Etuylähammas löyty aamulla lattialta pyyhkeen repimissession jälkeen.. Toinen etuhammas lähti sunnuntaina ja tänään läks 1 alahammas. Uudet töröt kasvaa jo kovaa vauhtia!   

Lauantaina käytiin taas koikkeri-Janan ja podengo-Nalan kanssa lenkkeilemässä, tällä kertaa Birgitan polulla. Oli ihan kiva paikka ja nättiä maisemaa. Lenkin alkumetreillä Kerttu päätti näyttää, ettei ojan ylittämiseen mitään lankkuja tarvita. Vettä olikin taas vähän runsaammin, eikä edes ollut puhdasta vettä vaan paksua mutavelliä... Piti vähän avittaa tota mutapetoa ylös ojasta ja aika hurjalta toi näytti sen jälkeen. Mutta pari ravistelua, ja Kerttu oli taas niinku ei mitään:) 

Leikkisä Nala:)


Pikkukoirajengii: Jana, Nala & Kerttu


Kerps kerjää...


Kertulla oli kyllä oikeesti kivaa lenkillä, vaikka tässä typyn ilme näyttääkin hieman leipääntyneeltä...:)


Kuvat: Tytti Käyhkö.

Sunnuntaina meillä alko pentutoko. Mukana oli Kertun lisäksi ranskanbuldoggi, bortsu, sheltti ja lapinkoira. Harjoteltiin jo Kertulle tuttuja juttuja, katsekontaktia ja perusasentoa. Haastavampaa olikin saada Kertun kiinnostus kohdistettua muuhunkin kuin uusiin ihmisiin ja koiriin. Kyllä ne juuston palat sai loppujen lopuksi huomion itse asiaan...

Illalla Kerttu sai jäädä kotiin nukkumaan kun äiti & isi kävi kaupungilla syömässä ja leffassa. Lunta olikin illan myötä satanut ihan kunnolla ja tällä kertaa Kerttukin reagoi lumiseen maahan suuremmalla mielenkiinnolla kuin viimeksi. Häntä heilui kovasti ja kuono maassa Kerttu haisteli ja maisteli valkoista hassua matskua..:) 

Maanantaina treffattiin puolvuotiasta keeshond-tyttöä, Lunaa. Kertulla ja Lunalla oli oikeen terhakas leikkihetki! Välillä Kertun suunpielistä pursuili tukottain Lunan karvoja, niitä oli K:n mielestä vaan niiiin kiva repiä...

Eilen Kerttu oli ihan pipi..:( Kun tulin töistä kotiin, vastassa ei ollut se hyppivä ja riehuva kiljukaula, vaan vastaanotto oli ihmeellisen vaisu. Heti tiesin, että nyt ei oo kaikki kohdallaan. Koitin antaa nappulan, mutta ei huolinut! Empä ajatellu että tota sais joskus suostutella syömään. Ei ees lauantaimakkara kelvannu. Oksenteli illalla eikä suostunu edes juomaan. Maha ei kuitenkaan ollu erikoisen löysällä ja siinä jo mietittiin onko joku tukos tms mahdollinen.. Annoin ruiskulla suuhun vettä ja katottiin ettei sitä yrjönny samantien. Illalla suostu ite vähän juomaan kanan keitinvettä ja maistamaan hiukan raejuustoa. Aamulla oli onneksi jo oma pirteä itsensä ja ruokahalukin oli palannut. Työopäivän jälkeen oli pari oksuläjää lattialla ja toisesta lätäköstä taiskin löytyä huonovointisuuden syy. Se oli vetäny noita kun lattialistoissa ruuvien päällä on sellasia muovitulppia, ni ne se oli kaikki nykiny irti ja pistäny poskeensa! 
Mennään vielä hetki riisi-raejuusto linjalla varmuuden vuoksi.

On se vaan onni, että isosisko on pieneläinhoitaja! Mitä mä tekisinkään ilman Susannan kullan kalliita neuvoja..:) <3